Haluat kouluttaa koirallesi uusia asioita? Mutta miten rakentuu teoreettisesti optimaalinen koulutusprosessi käytännössä? Tässä artikkelissa käyn läpi koulutusprosessin rakennetta ja mitä asioita tulisi huomioida opetettaessa uusia käyttäytymismalleja koiralle.
Koiran koulutuksessa oppimisprosessin rakenne riippuu aina lähtötilanteesta (mm. mitä koira jo osaa, mitkä se kokee palkkioiksi ja mitkä rangaistuksiksi), mutta teoreettisesti kokonaisuus etenee seuraavanlaisen kaavan mukaan:
1. Liikkeen opetus
2. Kehon vihjeiden ja apuvälineiden häivytys
3. Sanallisen vihjeen (käskyn) liittäminen valmiiseen toimintoon
4. Liikkeen yleistäminen ja häiriöiden siedätys
5. Keston ja etäisyyden koulutus
6. Ärsykekontrolli
Kun haluamme opettaa koiralle uusia asioita, on ensimmäisenä tavoitteena saada toivottu käyttäytyminen esiin tavalla tai toisella. Halutun toiminnan aikaansaamiskeinoja on useita. Houkuttelu on ehkä tavallisimpia koirankoulutuksessa käytettyjä tekniikoita. Tyypillinen esimerkki on se, että koira houkutellaan maahan makupalan avulla. Ongelmana houkuttelun käytössä on se, että koira tulee helposti riippuvaiseksi houkuttelussa käytetyistä avuista. Siksi siitä tulisikin päästä eroon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutusprosessia. Shaping on yleinen toiminnan aikaansaamiskeino naksutinkoulutuksessa. Sillä tarkoitetaan sitä, että koiran käytöstä muokataan asteittain kohti haluttua lopputulosta. Fyysinen käsittely on usein yhdistetty pakotteiden ja rangaistuksien kanssa, esimerkiksi koiran takapään painaminen alaspäin kun sen halutaan istuvan. Ongelmana on se, että koiran osallistuminen koulutukseen muuttuu passiiviseksi ja se tulee helposti riippuvaiseksi avuista. Käytöksen sieppaamista eli capturingia voidaan hyödyntää monien yksinkertaisten toimintojen yhteydessä. Tekniikka sisältää koiran käytöksen "sieppaamisen" silloin, kun koira tekee sen sattumalta omatoimisesti. Mallioppimista, sosiaalista oppimista, voidaan myös hyödyntää uusien asioiden koulutuksessa. Jos esimerkiksi koira halutaan opettaa haukkumaan käskystä, voidaan kyseinen käytös saada esiin antamalla toisen koiran haukkua lähistöllä. Ympäristön muokkaaminen taas ei itse asiassa ole mikään erillinen koiran oppimistekniikka, vaan sitä käytetään tavallisesti yhdessä jonkin muun tekniikan kanssa. Ympäristöä muokataan siten, että haluttu toiminto saadaan todennäköisesti esiin. Esimerkiksi istuutumista harjoiteltaessa koira pidetään hihnassa niin, että se pysyy kohtuullisella etäisyydellä kouluttajasta. Kohdentamisella (eli targeting) tarkoitetaan houkuttelun ja shapingin välimuotoa, jossa hyödynnetään ensin shaping menetelmää, jotta koira saadaan esimerkiksi koskettamaan kohdekeppiä kuonollaan. Tämän jälkeen kohdekepin avulla koiraa voidaan ohjata menemään sinne, minne se halutaan, ja siten saadaan aikaan joukko uusia toimintoja.
Liikkeen nimeäminen, eli käsky tai vihjesanan liittäminen, toteutetaan silloin, kun haluttu suoritus on teknisesti opittu. Tässä hyödynnetään klassista ehdollistumista, kuten ehdollisen vahvisteenkin opettamisessa. Sillä hetkellä kun koira toimii halutusti, sanotaan vihjesana ja välittömästi palkitaan. Tätä on toistettava riittävän monta kertaa, jotta vihje ehdollistuu koiran suoritukseen. Näin vihjeen antaminen kertoo eläimelle, että sillä on juuri nyt mahdollisuus suorittaa jokin toiminto, mikä tuo palkkion. Vihjesana onkin arvokas, koska vain vihje antaa mahdollisuuden palkkioon ja ilman vihjettä suoritettuja toimintoja ei tässä vaiheessa enää huomioida.
Kun koirasi on oppinut halutun liikkeen sujuvasti häiriöttömässä ympäristössä, on aika lisätä tilanteeseen häiriöitä. Tämä kannattaa toteuttaa pikku hiljaa, asteittain. Esimerkiksi käden heilautus voi olla jo suuri häiriö tietylle koirayksilölle. On myös tärkeää muistaa, että mitä vahvempi ja varmempi koiran toiminnasta halutaan tehdä, sitä suurempiin häiriöihin se on syytä yleistää. Häiriöiden lisäämistä on mm. harjoittelupaikan vaihdos ja muiden ihmisten sekä koirien lisääminen koulutustilanteeseen.
Viimeinen vaihe koulutusprosessissa on ärsykekontrolli. Tällä tarkoitetaan sitä, että koira opetetaan suorittamaan liike vain haluttaessa, ja erottelemaan kyseisen liikkeen vihjesana muiden liikkeiden vihjeistä (esimerkiksi koira ei mene maahan kun sanotaan "istu"). Ärsykekontrollin vaiheet voidaan luokitella seuraavasti:
1. Koira tekee X, kun sille sanotaan X (pyörii joka kerta, kun sille sanotaan "pyöri").
2. Koira ei tee Y, kun sille sanotaan X (ei istu, kun sanotaan "pyöri").
3. Koira ei tee X, kun sille sanotaan Y (ei pyöri, jos sanotaan "istu").
4. Koira ei teeX, ennen kuin sille sanotaan X (ei pyöri, jos ei ole annettu vihjettä "pyöri).
Koko koulutusprosessin läpikäyminen saattaa ensimmäisen opetettavan toiminnon kohdalla tuntua erittäinkin työläältä, mutta on hyvä muistaa, että koira oppii jatkuvasti myös koulutustilanteen rakenteesta. Jokaisen uuden asian opettaminen muuttuu pikku hiljaa helpommaksi. Koira oppii oppimaan.
No comments:
Post a Comment